Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit

perjantai 4. helmikuuta 2011

And now for something completely different...


Tämmösen tein tässä digipiirtelyn välissä, jei! Steampunk on parhautta. Sortsa kuvan laadusta, piti ottaa kuva ilman salamaa ja siitäkös pikseliriemumöykkynen syntyi. Kyl maar.
Tuunasin tän joskus Ikeasta ostamastani ylihalvasta (ja rumasta) kellosta, jonka ostin aikoinaan vaan sen takia, että se on halpa ja siitä voi varmaan joskus tuunata jotain. Näitä tuunausta odottavia tavaroita on muuten siunautunut vähän liikaakin tässä elämän varrella. Pitäis tosiaan tuunailla enemmän että sais ne pois nurkista lojumasta. Nii ai nii, se Iksun kello löytyy täältä. Se oli pakattu tommoseen oktagonilaatikkoon *paukuttelee henkseleitä sivistyssanatiedoilla* (okeiokei googletin sen!), ja sitten liimailin osia ja pahvin palasia siihen kiinni, maalasin ja TADAA! Mahtava steampunk-kello on ny redi, ja mun seinällä tikittelee se.

Luulin jo hetken keksineeni vahingossa aikakoneen, koska kello tikitti alussa n. viiden sekunnin välein ensin 2 sekuntia paikallaan, ja sitten meni yhden sekunnin taaksepäin. Miten mahtavaa, ajattelin! Tämähän on ratkaisu ikuiseen ongelmaani: voin valvoa ja piirrellä joka ilta ihan niin pitkään kuin haluan, ja mennä silti nukkumaan kymmeneltä. Hahaa! \o/
Mutta ei tietenkään mitään niin mahtavaa tapahtunut. Vaihdoin kelloon hieman vähemmän käytetyn patterin, ja nyt se tikittää vain eteenpäin niinkuin kaikki tyhmät kellot. Hö.

Tässä vähän close-uppia teille. Piti tuunata vielä jälkeenpäin hänelle nimikyltti hetken kestäneen yhteisen aikamatkailukokemuksemme vuoksi.

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

The Best Journal you've ever had

Joululahjaprojekti alkoi siis marraskuun alkupuolella, jolloin aloitin Christie Zimmerin journal-sivujen käännöstyön ja muokkauksen A4:stä 2xA6 koon sivuiksi. Yksi alkuperäinen sivu vastaa yhtä aukeamaa. Saanen lisätä vielä tähän sen suunnattoman aivotyön, jonka sivujen suunnittelu vaati, että saan printattua oikeat sivut vastakkain ja oikeinpäin. Koska päätin printata sivut siten, että jokaiselle printatulle A4 arkille tulee allekkain 2 aukeamaa (kaksipuoleisena), en keksinyt yhtään ohjelmaa joka tekisi kyseisen aivotyön puolestani. Joten tulipas kerrankin funattua asiota oikeen korvat sauhuten.

Nämä sivut eivät valmistuneetkaan ihan siinä aikataulussa mitä olisin halunnut, koska muuttoa ja muuta hauskaa pukkasi päälle joulukuun vaihteessa. Huomasin siis taas kerran olevani samassa paikassa kuin jokaisena edellisenä vuotena itsetehtyjen joululahjojeni kanssa: kusessa.
Kaksi journalia sain valmiiksi jouluaatoksi huolimatta siitä että tosiaan valvoin sen koko edeltävän yön. Olen nyt sitten jatkanut joulun jälkeen väsäilyä vähän rennompaan tahtiin ja tipautellut asianomaisille joulunjälkeislahjoja sitä mukaa kuin ne valmistuvat.

Tässä kuvasarja The Journalin valmistumisesta:
(klikkaa kuvasta jos haluat nähdä sen suurempana)
1. Kannet. Kansipahvien leikkaus, liimaus ja teippaus.
2. Kansien sisälehdet. Hienon paperin pölliminen tyttären vihkosesta. Leikkaus, liimaus ja teippaus.
3. Sidontareiät. Mittaukset ja lävistykset terävillä saksilla kansiin ja neulalla sivuosioihin.
4. Sidonta, osa 1. Puuvillalangan vahaus kynttilällä.
5. Sidonta, osa 2. Kirjan sitominen koptisidonnalla. Ohjeet kirjasta "Making Books and Journals"
6. Viimeistely. Valmiin journalin reunojen tuunaus leimasinväreillä ja otsikointi vuodelta luu olevalla Dymolla.
7. Tadaa! \o/
Ai niin journalin alkuperäiset englanninkieliset sivut löytyvät Christie Zimmerin blogista www.graceisoverrated.com. Sain luvan tehdä tämän joululahjaprojektin hänen sivujensa pohjalta.

tiistai 14. syyskuuta 2010

Munt on haastettu!

Lähdenkös vähä haastelemaha! Salla haastoi mut kertomaan kolme tärkeää asiaa. Tuli oikein mieleen rakkaat ajat IRC-Galleriassa ja kaikenmaailman haasteiden ja kyselyjen nykertäminen, joten pakkohan tähän on osallistua. Varsinkin kun kello on jo yksi yöllä, ja pitää kunnioittaa Facebook-ryhmää, johon olen liittynyt jo FB:n ammoisina aikoina: I don't sleep enough because I stay up late for no reason.

1. Jaettu sija:
1.1 Unna - pian 10-vuotias tyttöni, maailman ihanin kaikista! Enkä ole edes puolueellinen yhtään.
1.2 Mika - Avomieheni, edelleen kolmen ja puolen vuoden jälkeen mun soulmate. Parhautta on elää jokainen päivä tämän kanssa. :)
1.3 Äiti - Maailman paras äiti. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän olen sitä mieltä.
1.4 Olli - kaksoisveljeni. Ollaan kuin kaksi marjaa; mustikka ja banaani. Silti mulle tärkein.
Jos jollekin näistä sattuisi jotain, sillä olisi ihan valtava vaikutus mun elämään. Maailma musertuisi.

2. Jaettu kissaisa sija:
2.1 Mussu - mun salainen suosikki. Arasta kissasta rakkaudella ja kärsivällisyydellä koulutettu kiva kissa, jolla on maailman pehmein masu. Ja sitä masua pitää silittää hyvin varoen, ellei halua kättänsä Grip of Deathiin! Mutta se on kyllä niin sen arvoista.
2.2 Mörkö - maailman vanhin kissa, jonka rakkauspussi on usein ylitsevuotavainen, ja sillon sitä pitää jakaa. Mörkö tykkää kaikista ja kaikki tykkää Mörköstä, jopa ne jotka ei tykkää kissoista. Ja lapsetkin tykkää Mörköstä, jopa ne jotka ei tykkää möröistä. :D Haha!
2.3 Molla - skitsofreeninen kissamme. Makkariin päästessään Mollasta tulee maailman ainoa kissa Lelu, joka kehrää, puskee, kuolaa ja maiskuttaa. Muuten hän on aina skeptinen Molla. Paitsi joskus hän ei oikein itsekään tiedä ollako Molla vai Lelu, jolloin hän onkin sitten Melu.
2.4 Tofu - ei ollut eturivissä kun järkeä jaettiin, koska oli juuri silloin ekana söpöysjonossa. LöllypoikaLölly, suuri metsästäjä joka ei tajua vetää kynsiään sisään kun kävelee. 'riprapriprap' Kaikkea ei voi saada... Maailman ainoa kissa joka nassuttaa.

3. Piirtäminen
No olisihan se nyt ihan typerää jos tämä ei olisi listalla, daa! No. 1 ajanviete ja se ainoa asia missä koen olevani todella hyvä.

Pitänee haastaa tähän -T-, koska Sallan lisäksi hän on ainoa jonka tiedän pitävän blogia täällä, joten vaihtoehdot on niinku siinä. Sortsa! Eihän sulla nyt oo muutakaan tekemistä, vai? :D

perjantai 6. elokuuta 2010

Vakavamielinen luonnos

Liitän tähän vielä luonnoksen Vakavamielisestä Kissataulustani, jotta te kaikki kolme lukijaani näette mitä tuleman pitää. :D Tai pitäisi. Enkä tarkoita pahalla, kolme lukijaa on mahtava saavutus ihmiseltä joka ei juurikaan saa mitään aikaan. Vaikka toisaalta, nyt olen viimeaikoina saanut aikaan tauluja. Hmm. Ehkä se on sattumaa. Älkääkä odottako tällaista päivityksen määrää jatkossa, nih! En ole tunnetusti pitkäjaksoisesti reipas. :)

Work in progress

Ooh, se muodostuu! \o/ Kolmas päivä Vakavamielisen Kissataulun kanssa. Vakavamielinen se on sen takia, ettei siinä ole yhtään ilmeilevää kissaa. Myyh. :(
Ensin liimasin gessolla n. 20 kpl A4 papereita, mihin olin sommitellut Photarilla ja printannu (töissä, tietty!) sanan "kissa" tsiljoonalla eri kielellä. No, okei-okei, en ihan muista kuinka monta niitä kieliä oli todellisuudessa, mutta sanotaan nyt vaikka se tsiljoona. Noin suunnillen.
Sitten maalasin kynäruiskulla taustan. Ja sen jälkeen maalasin sen akryylimaaleilla päälle, koska ruisku meni tukkoon. Jes. Mutta itseasiassa olen tyytyväisempi nyt, koska siihen tuli enemmän elävyyttä kuin pelkällä ruiskulla olisi tullut. Oma henk.koht. kauhuskenaarioni ruiskun kanssa on se, että huomaan yht'äkkiä maalanneeni semmosen äklöttävän pastellisävyisen 80-luvun julisteen, missä yksisarvinen seisoo takajaloillaan kuutamolla vesiputouksen laidalla. Hyi hell. *vilarit*
Back to the business...
Tänään kissat pääsivät tauluillensa olemaan. Pientä eroa luonnokseen tuli, koska päätin että häntää pitää olla sivukuvissa enemmän. Ja keskelle tulee ihan hillitön möykkyrähäntämeininki. Sweet! :D

Ai niin, melkein unohtui (tai siis unohtui, koska muokkaan tätä tekstiä jälkeenpäin, ha!) että papereiden liimailun ja pohjamaalailun välissä lisäsin akryylimediumia lastalla papereiden päälle, mikä teki pintaan aika coolin tekstuurin. Otan ehkä lähikuvan joskus. Tahi sitten en, koska todennäköisesti unohdan. :P Saa muistuttaa jos joku sen haluaa nähdä jossain vaiheessa.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Tadaa! \o/


Kuusi tuntia ja ateljee on taas siisti (hetken). Suosittelen kaikille, joilla tuppaa järjestys niinsanotusti räjähtämään käsiin, menkää Ikeaan ja ostakaa laatikoita, lokerikkoja, purkkeja ja purnukoita ja nimikoikaa kaikki. Mulla on helmistä ja kynistä lähtien kaikille omat paikat, muuten ei tulis ikinä siivottua, kun ihmettelen vaan että minne tänkin laittaisin? Kynät on lajiteltu kans: lyijykynät, lyijytäytekynät, tussit, mustat ohuet tussit, copicit, puuvärit, mustekynät ja ehkä jotain vielä mitä en nyt muista. Eli siis kaikelle on paikkansa mun ateljeessa. Ei siitä siivoamisesta muuten tulis yhtään mitään. Mulla on siis oma pieni perversio: järjestellä turhia pikkujuttuja natsijärjestykseen. Helmetkin on lajiteltu väreittäin omiin lokeroihinsa. :D

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Jotain vihreää ja hännällistä

Muutettiin olohuoneen väritystä vihreäksi (!) ja piti saada vihreää kissataidetta seinälle. Huomatkaa myös mahtavat kierrätyskeskusnojatuolit, mitkä haisee aidolta mummolta! <3>
Akryylimaaleilla maalailin tämän, ja ensimmäisen kerran elämässäni sain akryylimaalit toimimaan niin ettei mennyt totaalisesti hermo. Koska nyt 32-vuotiaana, kuvataidekoulua yli 10 vuotta käyneenä ja kuvataidepainotteisen lukion läpikahlanneena törmäsin ensimmäisen kerran akryylimediumiin, mikä hidastaa maalin kuivumista! WTF?! Miksei kukaan ole mulle kertonu että sellaista on olemassa, hä? Lämmin kiitos ja perse*n näyttö vaan kaikille "opettajilleni"! Kaikki pitää aina hoitaa ite jos haluaa jotain oppia/tehdä onnistuneesti. Pah!
Angstin hälvettyä... Olipas kiva maalata maaleilla mitkä ei muutu koostumukseltaan hammastahnaksi nanosekunnissa, jei! \o/

Oma ja nöyrä mielipiteeni tästä taulusta on se että onpas se oikeen hiton hiano! :D No hei, ilveileviä kissoja ja möykkykiekurahäntiä samassa taulussa, onko parhautta, mitä? On se.

Nyt pitää maalata uusi vakavamielinen kissataulu sohvan yläpuolelle. Mutta onneksi siihenkin tulee möykkykiekurahäntiä, joten en ehkä ahdistu sen kanssa.

Syksyllä pitäisi tietty maalata uusi tällainen kissataulu, koska olkkarin on tarkoitus vaihtaa väriään oranssiksi. Jepjep. Voi kyllä olla että meidän olohuoneen vihreä kesä jatkuu talven keskelle, koska ei ollut mikään yksinkertaisin taulu maalata tämä. Mutta hauskaa se oli, joten ehkä jopa saatetaan pysyä aikataulussa.