Kilpailu! (Something boxy...)

Tässä taas yksi olipas-tylsää-päivänä-eräänä-tuunaus. Mikki-laatikko, tadaa! Sitten ku joku kertois mitä sillä tekis? Hä? Tossa vieressä on tommonen joku puujuttu, ehkä se vois mahdollisesti olla koru. Jos tekis siihen reiän ja laittais narun. Pitäis varmaan miettiä jotain strategiaa ensin ennenku rupee tuunaa, eh? :D Kaikki lähti siitä kun ostin Mikki-lahjapaperia kummitytön lahjaa varten. (Oikeesti, mulla on ehkä Sinellin verran askartelukamaa, mutta ei yhtään mitään lahjapaperia! What the what?!) Ai niin, päätin viime jouluna että lahjoja ei paketoida lahjapaperiin, koska sitä ei saa laittaa paperinkeräykseen, ja pakotin koko suvun mukaan. Pakotus onnistui vaihtelevalla menestyksellä, mutta ainakin vähän ekompi joulu oli. Jei.

Blaa-blaa, takasin asiaan. Eli siis sen takia mulla ei ollu yhtään lahjapaperia.
Ja sitten palataan vielä takasemmin asiaan, eli alkuperäiseen asiaan, eli laatikkoon. Mustalla akryylimaalilla pohjamaalasin kaikki reunat ja kulmat und sisäseinät. (Laatikon seinät? Seinämät? Laidat? Sisälaidat, joo. :D Vai ei? No, liikuttavan yhdentekevää.) Sitten leikkailin mikkipaperista ja Ikean raitakortista (jonka olin ostanut ihan vaan siksi että siitä vois tuunata joskus jotain! *ylp*) ja ylijääneestä sikakalliista skräppipahvista oikeankokoiset palaset ja liimailin ne kiinni. Sitten vielä töpöttelin kaikki kulmat läpi mustalla leimasinmusteella. Tadaa!

Voisiko joku oikeesti kertoa mitä tällä vois tehdä? Eikä sitten mitään karkkikippoideoita. Paras idea voittaa... TÄN LAATIKON! Hahaha! \o/

Vähintään 5 kpl hlöä pitää osallistua että jaksan jotain reagoida, nii. Että linkkiä kiertämään kavereille ny. Heitän kaupanpäälliseksi ton korun (?), johon lupaan porata reiän jos joku tän haluu voittaa.

If you want to get something done, do it yourself...

Tadaa! Tässä vihdoinkin kuva siitä taulusta, jonka tein siskon olkkariin tämän taulun seuraksi. Totesin että saan kuvan nopeammin jos käyn ottamassa sen itse, kuin että odotan rakkaan tekniikan-ihmelapsi-siskoni onnistumista digikuvan lähettämisessä sähköpostiini. :D Täytyy sanoa että tämä on ehkä hienoin taulu minkä olen ikinä tehnyt. Olisin NIIN nyysinyt sen omalle seinälle, mutta kun nyt satuin kirjottamaan siihen noita siskon perheen nimiä ja sanoja niin en oikeen viittiny sitä pölliä, hö. Täytyy selkeesti tehdä uusi itelle. Ja joo, siinä on ylä- ja alaosassa tiilitapettia, jotka olen kyllä kauttaaltaan maalannut. Siitä tuli vaan niin mahtava tekstuuri tauluun, etten voinu vastustaa kiusausta, kun sitä nyt sattui notkumaan nurkissa. Kierrätys kunniaan! \o/

And now for something completely different...

Tämmösen tein tässä digipiirtelyn välissä, jei! Steampunk on parhautta. Sortsa kuvan laadusta, piti ottaa kuva ilman salamaa ja siitäkös pikseliriemumöykkynen syntyi. Kyl maar.

Tuunasin tän joskus Ikeasta ostamastani ylihalvasta (ja rumasta) kellosta, jonka ostin aikoinaan vaan sen takia, että se on halpa ja siitä voi varmaan joskus tuunata jotain. Näitä tuunausta odottavia tavaroita on muuten siunautunut vähän liikaakin tässä elämän varrella. Pitäis tosiaan tuunailla enemmän että sais ne pois nurkista lojumasta. Nii ai nii, se Iksun kello löytyy täältä. Se oli pakattu tommoseen oktagonilaatikkoon *paukuttelee henkseleitä sivistyssanatiedoilla* (okeiokei googletin sen!), ja sitten liimailin osia ja pahvin palasia siihen kiinni, maalasin ja TADAA! Mahtava steampunk-kello on ny redi, ja mun seinällä tikittelee se.

Luulin jo hetken keksineeni vahingossa aikakoneen, koska kello tikitti alussa n. viiden sekunnin välein ensin 2 sekuntia paikallaan, ja sitten meni yhden sekunnin taaksepäin. Miten mahtavaa, ajattelin! Tämähän on ratkaisu ikuiseen ongelmaani: voin valvoa ja piirrellä joka ilta ihan niin pitkään kuin haluan, ja mennä silti nukkumaan kymmeneltä. Hahaa! \o/

Mutta ei tietenkään mitään niin mahtavaa tapahtunut. Vaihdoin kelloon hieman vähemmän käytetyn patterin, ja nyt se tikittää vain eteenpäin niinkuin kaikki tyhmät kellot. Hö.

Tässä vähän close-uppia teille. Piti tuunata vielä jälkeenpäin hänelle nimikyltti hetken kestäneen yhteisen aikamatkailukokemuksemme vuoksi.

The Best Journal you've ever had

Joululahjaprojekti alkoi siis marraskuun alkupuolella, jolloin aloitin Christie Zimmerin journal-sivujen käännöstyön ja muokkauksen A4:stä 2xA6 koon sivuiksi. Yksi alkuperäinen sivu vastaa yhtä aukeamaa. Saanen lisätä vielä tähän sen suunnattoman aivotyön, jonka sivujen suunnittelu vaati, että saan printattua oikeat sivut vastakkain ja oikeinpäin. Koska päätin printata sivut siten, että jokaiselle printatulle A4 arkille tulee allekkain 2 aukeamaa (kaksipuoleisena), en keksinyt yhtään ohjelmaa joka tekisi kyseisen aivotyön puolestani. Joten tulipas kerrankin funattua asiota oikeen korvat sauhuten.

Nämä sivut eivät valmistuneetkaan ihan siinä aikataulussa mitä olisin halunnut, koska muuttoa ja muuta hauskaa pukkasi päälle joulukuun vaihteessa. Huomasin siis taas kerran olevani samassa paikassa kuin jokaisena edellisenä vuotena itsetehtyjen joululahjojeni kanssa: kusessa.

Kaksi journalia sain valmiiksi jouluaatoksi huolimatta siitä että tosiaan valvoin sen koko edeltävän yön. Olen nyt sitten jatkanut joulun jälkeen väsäilyä vähän rennompaan tahtiin ja tipautellut asianomaisille joulunjälkeislahjoja sitä mukaa kuin ne valmistuvat.

Tässä kuvasarja The Journalin valmistumisesta:

(klikkaa kuvasta jos haluat nähdä sen suurempana)

1. Kannet. Kansipahvien leikkaus, liimaus ja teippaus. 2. Kansien sisälehdet. Hienon paperin pölliminen tyttären vihkosesta. Leikkaus, liimaus ja teippaus. 3. Sidontareiät. Mittaukset ja lävistykset terävillä saksilla kansiin ja neulalla sivuosioihin. 4. Sidonta, osa 1. Puuvillalangan vahaus kynttilällä. 5. Sidonta, osa 2. Kirjan sitominen koptisidonnalla. Ohjeet kirjasta "Making Books and Journals" 6. Viimeistely. Valmiin journalin reunojen tuunaus leimasinväreillä ja otsikointi vuodelta luu olevalla Dymolla. 7. Tadaa! \o/

Ai niin journalin alkuperäiset englanninkieliset sivut löytyvät Christie Zimmerin blogista www.graceisoverrated.com. Sain luvan tehdä tämän joululahjaprojektin hänen sivujensa pohjalta.

Jotain vihreää ja hännällistä

Muutettiin olohuoneen väritystä vihreäksi (!) ja piti saada vihreää kissataidetta seinälle. Huomatkaa myös mahtavat kierrätyskeskusnojatuolit, mitkä haisee aidolta mummolta! <3>

Akryylimaaleilla maalailin tämän, ja ensimmäisen kerran elämässäni sain akryylimaalit toimimaan niin ettei mennyt totaalisesti hermo. Koska nyt 32-vuotiaana, kuvataidekoulua yli 10 vuotta käyneenä ja kuvataidepainotteisen lukion läpikahlanneena törmäsin ensimmäisen kerran akryylimediumiin, mikä hidastaa maalin kuivumista! WTF?! Miksei kukaan ole mulle kertonu että sellaista on olemassa, hä? Lämmin kiitos ja perse*n näyttö vaan kaikille "opettajilleni"! Kaikki pitää aina hoitaa ite jos haluaa jotain oppia/tehdä onnistuneesti. Pah!

Angstin hälvettyä... Olipas kiva maalata maaleilla mitkä ei muutu koostumukseltaan hammastahnaksi nanosekunnissa, jei! \o/

Oma ja nöyrä mielipiteeni tästä taulusta on se että onpas se oikeen hiton hiano! :D No hei, ilveileviä kissoja ja möykkykiekurahäntiä samassa taulussa, onko parhautta, mitä? On se.

Nyt pitää maalata uusi vakavamielinen kissataulu sohvan yläpuolelle. Mutta onneksi siihenkin tulee möykkykiekurahäntiä, joten en ehkä ahdistu sen kanssa.

Syksyllä pitäisi tietty maalata uusi tällainen kissataulu, koska olkkarin on tarkoitus vaihtaa väriään oranssiksi. Jepjep. Voi kyllä olla että meidän olohuoneen vihreä kesä jatkuu talven keskelle, koska ei ollut mikään yksinkertaisin taulu maalata tämä. Mutta hauskaa se oli, joten ehkä jopa saatetaan pysyä aikataulussa.

Art for sale!

And now for something completely different. Eli kokeilin maalata pitkästä aikaa ihan oikean taulun! Ja akryylimaaleilla vieläpä, jotka eivät ole olleet ystävällisiä minua kohtaan oikeastaan koskaan. Onnistun aina kuivattamaan ne liian nopeasti, hö. Siksi kai tykästyinkin niin paljon öljymaaleihin aikoinaan kun niitä kokeilin, mutta olen selkeesti liian pihi tekemään niillä mitään kovin suurta. :P

Tein tässä kaikkea mitä en ole koskaan tehnyt. Taustaa on maalattu siveltimin, käsin ja talouspaperilla välillä pyyhkien maalia pois ja välillä lisäten. Kuviot maalasin mustalla ja sitten hinkkasin vedellä maalia pois paljastaen pohjan valkoisen, mihin oli tarttunut vähän jo oranssia/keltaista taustan kuivuessa. Kuviot eivät siis ole noin valkoiset kuin kuvassa, vaan vähän kellertävämmät ja antavat vähän vintegelookia tauluun. Cool! :D

Taulu on myynnissä huuto.netissä. Halvalla lähtee! Laitan jossain vaiheessa myös vanheempia taulujani sinne myyntiin, jos vaikka pääsisivät pois nurkista pyörimästä.

Aarteille

Tuunasin korulippaan uusimmalle kummityttölleni, Hannalle. Se soittaa vivusta kääntämällä-vääntämällä Sinatran Strangers in the night -biisiä. Siitä tulee mieleen Hannan isä, rakas kaksoisveljeni Olli, joka kerran lauloi koko illan jatkuvalla syötöllä kyseistä biisiä, saamatta kuitenkaan siitä muuta osaa kuin "Strangers in the night, la-la-la-laa-laa-laaaa."

Tein lippaaseen luonnollisesti salalokeron, joka sisältää salaisen viestin Hannalle. :D Parhautta!